Huhhuh. Kireitä on pitänyt kakaran tultua taloon. En ole des blogia jaksanut päivittää. Hyi mua. Tosin asiaa on vaikeuttanut se, ettei mulla tosiaankaan ole ollut nettiä käytössä täällä Vaasassa päivittäin. En tässä suinkaan yritä selitellä omaa lusmuiluani. Heh.

Mistäs tässä nyt oikein aloittaisi...
Tuuba on oikein mukavan oloinen pentu. Kuuntelee hyvin ja hakee kontaktia. Uusissa tilanteissa ja vieraissa paikoissa tosin poika on melekoosen rauhallinen. siispä yänä kesänä ollaan kierrelty kaiken maailman koiratapahtumia ja sosiaalistuttu. Tässä paikkoja, joihin Tuuba on jo tutustunut: juna, bussi, agilitykisat ja -kenttä, kaupungin keskusta, auto jne. Paljon ollaan puuhattu. Pienoista näpäkkyyttä toivoisin Tuubaan lisää, mutta enköhän opi sitä siihen saamaan. Toivoisin.

Tuuba ihannoi ja rakastaa Mussea. Musse on sen idoli. Tosin kyllä tuo kakara meidän vanhusta aikamoisesti kiusaakin. Ja Mussehan ottaa vastaan toiselta kaiken kiusan ja jäynän. Kestää kaiken pitkämielisesti ja yrittää väistyä pois tieltä. tuuba saa ruuat, juomat, lelut, luut, makuupaikat... Kaiken. Musselle voi tulla melkoinen ongelma Tuuban kanssa vuoden päästä. Silloin miekkonen pomottaa vanhusta varmasti ihan sata nolla.

Tuuba on kova maistelemaan kaikkea mahdollista. Kyytiä ovat saaneet mm. nojatuoli, jalkarahi, ikkunan karmi, manga-pokkari, tossu, kaksi jatkojohtoa, nettipiuha, hiuslenkit, sohvatyynyt, tyynyliina... vaikka mitä. Mutta tiedän toki, että kaikki tämä on vain energian purkamista. Itsehän olen päivisin töissä 8 tuntia, joten pojat joutuvat olemaan melko paljon keskenään. Tylsää varmasti tulee, kun ei tuo Musse Tuuban kanssa oikein tahdo leikkiä.

Paljon mitään ei olla vielä opeteltu, kun mun puolestani Tuuba saa olla täysi pentu tän lyhyen ajan. En halua viedä pojalta "lapsuuttaan". Ennen ruoan saantia Tuuba istuu ja ottaa muhun katsekontaktia. Myös paria agility-estettä ollaan kokeiltu. Tuuba on juossut lyhyen putken läpi ja kulkenut esteen siivekkeiden välistä. Eipä oikeastaan muuta. Nyt panostan siihen, että poika oppisi leikkimään mun kanssa treenikentällä, vaikka ympärillä tapahtuukin muuta. Tämä edistyy hyvin. Joka torstai Tuuba tulee mukaan agikentälle, kun mene treenaamaan lainakoirien (Senni-cockeri ja Miina-beagle, molemmat 3lk) kanssa. Ja treenien jälkeen on Tuuban vuoro kuluttaa energiaa pentupainissa Sylvin kanssa.
   Sylvi on Tuubaa noin viikon nuorempi australianpaimenkoiran pentu. Tuuban tyttöystävä. Ja nämä kaksihan sitten jaksavat riehua. :) Riekkutuokiot ovat vähitellen venyneet lähes kaksituntisiksi. Kumma juttu. Sylvistä voi lukea lisää osoitteesta http://www.riidka.vuodatus.net/  ja tulta löytyy myös pari kuvaa meidän Tuubiksesta.

Ja tästä lähtien meidän olisi tarkoitus ruveta vähitellen harjoittelemaan tokoa. tutustuin Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi -kirjaan ja sen "koirakoulu" kuulosti melko järkevältä. Ajattelin tuon kirja hommata itselleni ja ruveta noudattamaan sitä. Mielenkiintoista nähdä mihin kirja opeilla voi päästä. Tietysti tarkoituksena on myös osallistua johonkin toko-ryhmään, jossa saadaan harkattua häiriöiden kanssa. Tästä voi tulla mielenkiintoinen projekti, jos vain itslläni riittää kärsivällisyys. Meillä päämääränä ei tosin ole FinTva vaan olisi kiva, jos kyettäisiin vaikka TK2 asti. Tuo olisi aivan riittävä saavutus. Katsotaan miten koulutus edistyy. Jos hyvin käy niin ensi kesänä saadaan aloitettua kisaaminen alokasluokassa. Tuo Tuuba on tosin vielä niin pieni, ettei siitä vielä tiedä onko se lintu vai kala.

Huh. Eiköhän tässä ole nyt tarpeeksi tälle kerralle. Uskoisin Ja ai niin. Alle viikon päästä on pojalla ikää 4 kuukautta. Onnea Tuuba. On se jo iso mies. Eilen tippuivat ekat maitohampaat ja pari päivää sitten se nosti vahingossa koipea. Tämä tosin ei ole vielä toistunut. Yritän myös ensi kerralla saada joitain kuvia tänne. Juh.

Tämän päivän ohjelma:
läsnäolo-harjoittelua
katsekontakti treeniä
kokeillaan erilaisia makupalanantotyylejä (en tiedä oikeinkirjoitusasua)
rämmitään vesilätäköissä (Tuuba on kova poika veden perään)