Tämä viikonloppu ollaan Tuuban kanssa lomailtu Jyväskylässä. Ja vihdoin ja viimein ollaan saatu aloitettua järjellinen treenaus. Eilen oltiin illalla kunnon kävelyllä ja mulla oli iso namipussi mukana. Kakara oli mulla lähes puolet matkasta irti, kun kuljeskeltiin järven rannalla lenkkipolulla. Harkattiin luoksetuloa ja paikalla istumista.
   Luoksetulossa meillä on käskynä "tänne". Pentu tulee eteeni istumaan ja siitä lapan herkkuja ahnaaseesn kitaan. En ole Tuubaa jättänyt mitenkään paikalleen. Kutsun vain häntä äkkiä ja autan oikealle paikalle. Asento on kohtuullisen suora, mutta vielä tarvitaan multa paljon apuja.
   Istumaan jääminenkin alkaa parantua. Nyt voin lähteä jo nelisen metrin päähän. Vapautuskäskynä sana "vapaa".
   Katsekontaktin harjoittelua meidän pitää lisätä. Se ei todellakaan ole vielä lapsella hallussa.

Saatiin myös harjoitella lenkkeilijöiden ohitusta. Pentu on nameilla mussa kiinni, mutta en ottanut remmiin. Hyvin meni eikä karkaillut. Hyvä, hyvä. Tänään taas on tiedossa sosiaalistumista junamatkan muodossa.