Päästiin vihdoin ja viimein Tubsun kanssa spanielikerhon tokokurssille. kolme kertaa viidestä on jo mennyt sivusuun loman ja karanteenin takia, mutta kahdelle viimeiselle osallistutaankin sitten välistä jääneidenkin edestä. :) Treenataan Tuuban kanssa junnujen ryhmässä. Suurin osa koirista on hiukan tuota omaa otustani nuorempia, mutta kyllä joukosta yksi vanhempikin löytyy.

   ennen yhteisten sessioiden alkua me leikittiin, otin nameilla muutamat katsekontaktit ja seurautin muutaman askelen pätkiä. Yhteistreenit alkoi paikallamakuulla. Tuuba kesti melko hyvin ja jätinkin sen jo muutaman metrin päähän. palasin sivulle ja palkkailin siitä maassa pysymisestä. Yritin vielä lähteä vapauttamatta kauemmas, mutta tätä ei kakara kestänyt. Palautin asentoon, pidin siinä hetken ja vapautin leikkimään. Tätä toistettiin muutaman kerran.

Sitten olis vuorossa seuraamista. Tätä tehtiin yksitellen. Muiden vuorolla annoin Tuuban olla vapaalla. Oma seuraaminen meni hyvin (etten nyt sanoisi, että joukon parhaiten). Nakkikontakti oli hyvä, eivätkä muut koirat kiinnostaneet hommia tehdessä. Töiden jälkeen taas leikittiin. Edelleen imutan kädellä liikaa ja mun pitäis saada ne nakit pois siitä nenän edestä. Pelkään vaan, että jos poistan apukaden, tulee seuraamiseen liian suuri rako. Mun pitää nyt tehdä tän eteen hommia.

Luoksetulo meni hyvin. Jätin koiran istumaan, kävelin taakse katsomatta pois ja käännyin matkan jälkeen koiraan päin ja odotin hetken. Sitten kutsuin koiraa ja lähdin lelu kädessä juoksemaan poispäin. Tuuba tuli reippaasti ja taas leikittiin.

Lisäksi harjoiteltiin noutoa, mutta meille se oli kyllä ihan patukkalla leikkimistä. opetan sitten kotona sitä kapulan suussa pitoa.

Lopuksi mentiin pieneen ympyrään ja sitten kaikki lähtivät ympyrän keskipisteeseen ja tarkoituksena oli tiiviissä tunnelmissa pitää yllä koiran kontaktia. Kyllä vaan Tuuballa ja nakeilla on hyvä ystävyyssuhde. Nätisti poika istua kökötti sivulla vaikka jokunen toinen junnu oli ihan vieressä ja saattoi jopa nuuskia poikaa. Kyllä olen ylpeä.

Onneksi ollaan jonkin verran treenailtu kotona, niin ei taso ollut liian haastava. Vielä on yksi kerta jäljellä ja sitä odotankin innolla. :D

Tuuba on edelleen tosi hoikka, joten päätin ostaa pojalle herkkuruokaa, jos sitten vähän lihoisi ja samalla kasvaisikin. Käveltiin eilen itäharjun Mustiin&Mirriin ja sieltä sitten rahtasin selkälaukussani kotiin 7kiloa neuta (3 hevineu, 2 vogel ja 2 Neupo). Nämä sitten tungin pakastelokerooni. Kyllä tuo poika nyt ahmii ruokaa sellaista vauhtia, että ensi viikolla saadaan tehdä uusi ruokareissu. Tänään olen antanut sekä aamulla että illalla tuhdin aterian (150g Hillssin pentupapanaa, kolmasosakilo neuta ja palan painikkeeksi kunnon loraus piimää). Ja joka kerta on kuppi nuoltu aivan puhtaaksi. Jos tällaisia annoksia jatketaan, niin luulisi sen painonkin alkavan nousta. :) Kohta mulla on sellainen pullero, ettei se pääse edes miniesteiden yli...

Myös tulevaisuuden suunnitelmia on. Oon todennut koiraharrastamisen olevan todella hankalaa näin autottomana. Nyt on alkanut hiukoa ajatus opintolaina ja jonkinlainen menopeli... Ehkäpä meillä jo ensi syksynä voisi olla lada tai jotain sellaista... ;)