Edellisviikonloppuna kyllästyin arkeen ja sitten lähdettiinkin Tuuban kanssa noin muuten vaan viikon lomalle Vaasaan. Ja ihanaa oli. Lötköteltiin, treffattiin koirakavereita ja ehdittiin käydä pari kertaa hallillakin agiliitämässä. Mulle tämä loma oli kyllä tosi tarpeen. :)


Agiliidot meni yllättävän hyvin. Rimat mulla oli parissa esteessä jo matalimmalla minikorkeudella ja putket mutkalla. Putket Tuuba haki melko mukavasti ja VAUHDILLA. Hieno poika. Esteillä treenattiin kahden suoraa, eteenlähetystä, takaakiertoa jne. Ihan perusjuttuja. Keppejäkin otettiin. Harkataan tällä hetkellä kujakepeillä ilman kaaria tai verkkoja. Mietin tota kaarieb lisäämistä, mutta verkkoja ei taida seuralla olla.  Kuja oli jo sen verran kiinni, että loppuun tuli jo hiukan pujottelemisen makua. Mutta pääasia oli, että tuuballa oli kivaa. :D Ja omistajalla myös. Nyt en enää malta odottaa kesää, että päästäs kunnolla treenaamaan.


Viikon parhaat treffit oli keskiviikkona Sylvin, Aatun ja Riikan kanssa. Mentiin kentälle ja lähdettiin siitä sitten kävelemään jäälle. Ja kyllä oli kylmä! Pakkasta oli reilusti yli kymmenen astetta ja merellähän tuulee. Onneksi olin muuten tajunnut topata itseni oikein kunnolla, mutta kasvot oli ihan jäässä. Vähitellen hymy muuttui ihme irvistykseksi. :S Lapset nautti ravaamisesta ja Aatu-parka jäi jatkuvasti jalkoihin. Voi pientä. Tuuba, koira joka ei ole ikinä kaupungissa käynytkään, räkytti sitten jokaiselle ohi hiihtävälle tai kulkevalle. Ihme vahtija. Se vahtii muutenkin nykyään paljon enemmän. Mun pitää vähän ruveta hillitsemään sen haukkumista.


Viime lauantaina oltiin Tuuban kanssa Laihialla ryhmänäyttelyssä. Itse olin trimmannut pojan ja esiintymistäkin oltiin harjoiteltu enemmän. Ja kauniistihan se poika käyttäytyi. Olen oikein tyytyväinen. Ratkaiseva seikka tais olla se, etten mä tällä kertaa jännittänyt niin paljon. En paineistanut kakaraa ja ilman ahdistusta Tuuba jaksoi käyttäytyä tosi hyvin.

Näyttelyssä paikalle ilmestyi 5 portugeesia, joista kolme oli urosta. Tuomarina Saija Juutilainen (Itse tykkäsin hänestä kovasti. Oli hyvä ote koiriin ja jaksoi olla esittäjillekin mukava)

Tuloksena Tuuballe: JunEri, Pu3 ja Vara-sert

Ja näin pojasta sanottiin:

10kk. Kauniin ryhdikäs, mittasuht. miellyttävä juniori. Kaunisilmeinen, vielä hieman kapeakalloinen pää. Hyvä kuono & purenta. Vahva kaula. Hyvät pakarat ja häntä. Runko saa vielä täyttyä. Kaunis väri. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu oikealla ryhdillä ja sopivalla voimalla. Mukava reipas luonne.

 

Mä olen tosi tyytyvöinen päivän saldoon. Erityisesti mieltä lämmitti tuo luonteen kehuminen, koska tuuba käyttäytyi tosi hyvin. :)

 


Onnea Musse! Samaisena lauantaina maailman paras koira eli Musse täytti 11 vuotta. Niin iäkäs se meidän rakas ukko on. Ei tässä oikein muuta voi sanoa kuin, että toivotaan miehen pysyvän terveenä luonamme vielä monet vuodet. Ei tule olemaan toista samanmoista hauvaa.

 

Haaste: Riikka haastoi meidät, joten laitetaanpa eteenpäin.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi

2. Valitse neljäs valokuva kansiossa ja julkaise se blogissasi

3. Selitä kuva

4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

 

Tässäpä meidän kuva:

Hiukan suttuinen, mutta ei se haittaa. Ollaan Mussen ja vauva-Tuuban kanssa kolmistaan kentällä viime kesän alussa. Tyypit riekkuvat.

Kenet sitten haastaisin. Niinan ja Osmon. Samin, Danan ja Mindin. Elinan ja Siirin. Ja Niinan ja Leevin, jos sitten rupeaisivat päivittämään blogiaan. :)