Aamu alkoi leppoisasti. Mun piti luennoille vasta kymmeneksi, joten kerrankin oli aamulla aikaa tehdä muutakin, kuin pestä hampaat, heittää vaatteet päälle, pissittää Tuuba ja sännätä kouluun. Ihanata. Käytiin normaalia pidempi aamulenkki ja ehdin hiukan miettiäkin, mitä laittaa päälle. Aloitin myös projektin korvakarvat. Tuuballa on tosi karvaiset korvakäytävät kunnon etelänmiehen tapaan ja ne kasvaa nopeasti tukkoon. Aamulla sain hoidettua toisen korvan ja koulun jälkeen sitten toisen. Pinseteillä nypin karvoja pois ja suuri tahtojentaisto käytiin siitä, pitääkö Tuuban pysyä mukisematta paikallaan. Tuuba on TODELLA omapäinen nuorimies. Vänkyröi, kääntelehtii, piippaa ja kiljahteleekin heti, kun pikkuisenkin kipua tuntuu. Valittaa aika lailla kaikesta, on tosi kipuherkkä. Musse taas, johon olen tottunut, on aivan toista maata. Ukko pysyy tyynesti värähtämättä paikallaan, kun silpaisen trimmerillä palan korvalehdestä pois. On se vaan niin ihana. Musse siis. :D

Tuuban kauhuksi jatkoin kauneudenhoitoa vielä illallakin. Koko Greyn anatomian ajan kampasin miestä. Ehkä yhden viidesosan sain takuttomaksi. Tuuballa on nyt menossa se kuuluisa TAKKU-vaihe. Vaikka kuinka reippaasti yritän kampailla, niin niitä takkuja tulee koko ajan ihan hirveästi lisää. Kammatessa lähtee irti sellaista harmahtavaa kuollutta karvaa runsaasti. Musta on jotenkin niin ihanaa kammata tuota Tuuban rinnan valkoista laikkua. On niin hassua, kun kammassa on puhtaan valkoista irtokarvaa. Ei sellaista Mussesta koskaan lähtenyt. ;)

Iltapäivällä oltiin tottistelemassa Elinan ja Siirin kanssa. Mentiin Metsämäen raviradan parkkipaikalle treenaileen, mutta matkalla poikettiin Mustin&Mirrin kautta. Meillä on Hilss'ssin nappulat nyt loppumassa, joten piti hakea uutta nappulaa. Tuuba on kahden viikon päästä jo vuoden ikäinen, joten päätin siirtyä pentunappulasta aktiivisten aikuisten nappulaan. Ostin kokeiluun 12kg säkin Nutra Goldin Super Premium nappulaa. Hilss'ssiä en enää aio ostaa, koska se ei ole omasta mielestäni hintansa veroista. Toivottavasti nyt alkaisi pojalle maistua uusi ruoka edellistä paremmin. Palan painikkeeksi ostin myös HeviNeuta.

Me harkattiin paikallaan istumista, paikallaan makuuta, seuraamista ja lisäksi otettiin vielä yksi pentuluoksetulo. Siiri treenaili omia Pro-voittajaluokan juttujaan.

Istuminen levähti meillä alun jälkeen täysin käsiin. Monen kymmenen metrin päässä juoksi huomaamattani ohi ravuri kärryineen. Tästä Tuuba sai täyden slaagin. Huomasi pelottavan kammotuksen menevän ohi, joten sankari lähti karjuen perään. (se karjunta oli sitä Tuuban maailman typerimmän kuuloista vahti-ulvonta-haukku-olenpelottavarakki-huutoa, ei sille voi kun nauraa) Voiton humussaan oleva mies ei ollut kuulevinaan sanaakaan mun kutsuhuudoista. Lopulta tuli luokse ja palkkasin, mutta sitten söör päättikin lähteä uudestaan jahtiin. Voi kiesus ton piskin herkkyyden kanssa. Tämän valtavan järkytyksen jälkeen ei keskittymisestä tullut mitään, joten lapsi pääsi elinan farmarin takaluukkuun jäähdytteleen. Myöhemmin meni onneksi hevosia vielä muutama ohi ja tällöin otin Tuuban pannasta kiinni ja aloin tunkea namia kurkkuun. Jonkin verran herra katseli epäilyttäviä ohikulkijoita, mutta keskittyi jo muhunkin.

Muut treenit meni sitten melko mukavasti. Seuraaminenkin. Lopuksi sitten käveleskeltiin heinäpellolla ja Tuuba&Siiri pääsivät ähmästämään. Uusiksi taas ensi viikolla. :D