Tuuban vatsa on parantunut. Ei tainnut olla kyseessä mikään tartuntatauti, jätkä oli vaan syönyt jotain sopimatonta. Uloste on kiinteämpää ja ruoka maistuu. Eilen kyllä söi paljon heinää ja oksensi sitten vihreää heinävaahtoa, mutta tuohan on ihan luonnollista. Putsailee omaa suoltaan. Fiksu jätkä.

Eilen oltiin toista kertaa näyttelyharkoissa. Oli kivaa, ja opettavaa erityisesti mulle. Tuubahan on tosiaan vasta VIISI kuukautta. Ei siltä voi odottaa samanlaista käytöstä ja osaamista kuin Musselta. Tuuba on vasta lapsi. Itseni pitää nyt yrittää muistaa se.
Parannusta edelliseen kertaan oli kuitenkin nähtävissä. Seisominen oli jo hiukan helpompaa. On myös kätevää, jos edessä näkyy joku mielenkiintoinen kaveri, niin pysyy ryhti hyvänä. Takana kaverista on kuitenkin vain haittaa. Yllätys, yllätys. :) Käskyksi otamme sanan "asento". "Seiso"-käsky säästetään toko-juttuihin. Näyttely-ravikin alkaa edistyä (hyvin vähän tosin, mutta silti). Nykyään saatetaan päästä kolmekin metriä ihan ravia ilman kiskontaa, nuuskintaa ja hyppelyä. Ongelmana vaan on se, että kun minä alan hiukan hölkätä on kakara heti pomppimassa vasten. Nyt otetaan projektiksi se, ettei Tuuba saa koskaan nousta mua vasten. Nythän olen sen antanut tervehtiessään nousta. Se saa loppua.

Tokossa on harjoituksena edelleen kontakti ja luoksetulen loppuasento. Opetan siis pennun istumaan edessäni mahdollisimman lähellä mua. Nykyään tätä harjoitellessa istun välillä ja välillä taas seison. Harjoitellaan myös paikalleen istumaan jäämistä. Tähän en ota istu käskyn lisäksi mitään erillistä sanaa.
Myös maahan menoa harkataan. Näiden tultua hiukan paremmiksi otan mukaan seiso-käskyn. Se saa kuitenkin nyt odottaa.

Itselleni tehtäväksi on tutustua mujusen kirjata sivulle tulon -opetteluun tutustuminen. Tää mun pitää nyt täysin ymmärtää ennen kuin rupean opettamaan sitä lainkaan pennulle. Se olkoon projekti.

Loppuviikko vaikuttaa aika kiireiseltä. Huomenna koulua on vähän, mutta illalla Tuuba joutuu ensimmäistä kertaa jäämään niin myöhäiseen aikaan yksin. tuutorin toimessani mun on mentävä luotsaamaan ryhmääni esittäytymisbileisiin. Edellisistä iltamista oon onnistunut livahtamaan kotiin viimeistään kymmeneltä. Nyt kuitenkin ryhmäläiset tulevat meidän luokse etkoille ja täältä olisi tarkoitus jatkaa juhlapaikkaan kymmeneksi. Tarkoituksena on tulla kotiin viimeistään yhdeltä. Yksinoloaikahan ei ole kauhean pitkä, mutta on silti uusi kokemus kakaralle. Saas myös nähdä, mitä mieltä Tuuba on, kun kotiimme tulee yli kymmenen ihmistä. Onko hui vai jee.
Perjantaina sitten lähdetään Jyväskylään isäni luokse kylään. Saadaan taas harjoitella junassa matkustusta. Tuubahan on tosin tässä jo ihan PRO. Hyvä poika! :)