Mulla on ollut kauheat motivaatio-ongelmat Tuuban kanssa tottistelussa. Koiran koko vire ja kiinnostus muhun on ollut hukassa. Jonkin aikaa ongelmaa tuumittuani oon vihdoin tajunnut, missä vika piilee. Mussa siis. Yllätys, yllätys.

Tuuballa on tässä ollut murkkuikä menossa ja mä olen ollut sille arkielämässä tosi kova. Oon ilmeisesti ollut liiankin vahva ja saanut koko koiran ahdistumaan yhteisestä tekemisestä. Tuuba vaikuttais olevan pehmeä koira, joka lukee mua tosi hyvin ja ottaa tosi heikoistakin signaaleista itseensä. Sen kanssa en todellakaan voi olla yhtä päällepäsmäröivä, kuin Mussen. No, näitä virheitä sattuu jokaiselle kouluttajalle ja taas olen oppinut jotain uutta. :)

Meillä on nyt menossa röyhkeytys-projekti. Annan arjessa Tuuban sikailla hiukan normaalia enemmän ja mä en saa missään tilanteessa menettää itsehillintääni. Pitää vaan olla tasaisen päättäväinen ja hillitty. Tää on mulle oikeasti melkoinen oivallus. :D

Illalla Tuuba menee Villelle yönyli-hoitoon, kun mä lähden työporukalla risteilylle. Vähän irrottelua koiranomistajan arjesta. :) Tehtäväkseni olen saanut tuoda maihin PALJON tobleronea ja karkkia. Joo, ollaan me aikuisia jo. :P