Torstaina 12.1.2012 taloomme muutti Helsingistä pikkuinen seitsemänviikkoinen espanjanvesikoirapentu. Kutsumanimenään uusi tulokas tottelee (jos huvittaa totella) nimeä Mutru aka. kiukkupentu, pötkö, toukka, mato, Mutriina, Mutrella DeVille. Mutru tuli meille sijoituspennuksi Anna-Kaisa Leinolta, virallinen nimi on Caraydan Insistencia.

Mutru on melkoisen päättäväinen pikkulikka, leikeissä vedättää Tuubaa ja yrittää välissä meitäkin komennella. :D Periksiantaminen ei ole vielä kovin tuttua. Kiukkupentuilustaan huolimatta Mutru uskoo EI-sanan ja murahduksia ja on mielestäni tähän mennessä oppinut ikäisekseen tosi hyvin talon säännöille. Pentu kulkee kotona häntä pystyssä ja itsevarmoina hetkinä ulkonakin. Tietenkin uudet tilanteet jonkin verran jännittävät ja perroille tuttuun tapaan on hieman varautunut. Kotona leikkiessä pentu pitää hurjaa murinaa ja ravistelee lelut kuoliaaksi. Tuuba ja Tuuban kaunis näyttelyturkki saavat kärsiä pienistä hampaista. Nyt me harjoitellaan kotona elämisen sääntöjä ja arkielämää. Ja tietysti sosiaalistumista ottamalla Mutrua mukaan joka paikkaan. Pitäisi varmaan soitella Turun kahvilat läpi ja kysyä mitkä niistä sallivat koiria tiloihinsa. :D

Opetteluasioita: 1. Sisäsiisteys 2. Sosiaalistuminen 3. Yhdessä leikkiminen eri ympäristöissä 4. Katsekontakti 5. Kosketusalusta 6. Istu, maahan, seiso

Rodunvaihdosta: Tärkeimmät kriteerit minulle koiranvalinnassaovat agility, vähäinen karvanlähtö ja sopivuus citykoiraksi. Haluan aktiivisia harrastuskoiria, jotka kuitenkin kestävät rauhaisammankin elon, jos esim. opiskelut vievät runsaasti aikaa. Lisäksi halusin päästä kokeilemaan agilityä mahdollisesti medikokoisen koiran kanssa. Tuuba on ollut aivan mahtava koira agilityyn ja on ylittänyt odotukseni täysin. En usko, että tällä hetkellä voisin saada yhdestäkään portugeesistä enempää irti kuin Tuubasta. Tuuba on paras. <3 Espanjanvesikoira on siis hyvä ja mukavan "tuttu" vaihtoehto. Kaisin koiria olin katsellut jo Tuubaa ottaessani, mutta tuolloin halusin kuitenkin mieluummin portugeesin. Tyttöpentu meille tuli aivan sattumalta. Urosta olin koko ajan havitellut, mutta nartun sain. Ja hyvä näin. :D

Minä muutin nyt tänne söpöilemään ja tuhmailemaan.

Otto ja Mutru tutustuvat

Tuuba ja Mutru tutustuvat.

Rakkautta riittää. <3

Käytiin tänään Hyvinkäällä Tuuban kanssa kisailemassa, Mutru ja Otto lähtivät kannustusjoukoiksi. Kaksi agility rataa ja yksi hyppyrata, kaikilla tuomarina Martti Salonen. Joikaiselta meille tuloksena HYLLY. Oli vaikeat radat, mielestäni ei ollut kovin loogisia ohjauslinjoja ja paljon oli kieputusta ja ansaesteitä. Tämä näkyi yleisessä tulostasossa. Yksikään kohta yhdestäkään radasta ei mennyt suunnitelmieni mukaan. Joka radalta monikertaiset hyllyt :P ja sujuneissakin kohdissa oli löysää ohjausta ja löysät kaarrokset. Viimeinen rata tuntui jo tosi tahmealta. Ei voi muuta sanoa kuin, että ensi viikolla paremmin. :)

Treeni jatkuu.

Tänään alkoi meidän kolmas tekniikkakursi Elina Jänesniemen koulutuksessa. Tähän kurssiin kuuluu yhteensä seitsemän koulutuskertaa, jokaisella kerralla käydään yksi ohjaustekniikka alkeistalähtien läpi. Kaksi ensimmäistä kurssia ollaan jo käyty ja näitä tekniikkakursseja on ilmeisesti kolme. Seuraavaksi varmaan sitten siirrymme jollekin ratakurssille. Onhan nämä koulutukset kalliita opiskelijabudjettiin, mutta todellakin hintansa arvoisia. Olen oppinut niin paljon uutta, ja vähitellen ohjaukseni alkaa siirtyä tämän päivän tasolle.

Vippaus. Koira halutaan saada hyppäämään este ja pyörähtämään n.360 asteen kulma. Liike alkaa poispäinkäännöksen tyyppisellä koiran haltuunotolla ja esteestä juostaa tavallaan "hieman ohi". Koira on esteen ja ohjaajan välissä, estettä lähestytään sivulta, ei edestä. Halttunotossa pienikumarrus ja merkkaus koiralle. Esteen puoleisella jalalla ja kädellä tehdään pieni tyrkkäys/askel esteeseen päin ja tämä ohjaa koiran esteelle. Sitten samalla jalalla otetaan askel taaksepäin ja tämä saa koiran kääntymään riman jälkeen takaisin tulosuuntaan ja koira kiertää siivekkeen takaisin alkuperäiselle puolelle. Nyt koira on tehnyt n.360 asteen  pyörähdyksen (nämä vain itselleni muistutukseksi, teksti on niin sekavaa, ettei se muille varmasti merkitse mitään :O ) Muistiin: Harjoitellaan pyörähdystä aluksi ilman estettä. Esteen ja ohjaajan väliin tulee jäädä tarpeeksi tilaa, jotta koira mahtuu kääntymään oikein tässä välissä. Oikein tehtynä vippauksella saa hurjasti etumatkaa itselleen.

Muita muistutuksia tältä päivää: Pakkovalssi (merkkaus alas esteenpuoleisella kädellä ja ajoissa liikkeelle) ja itse en saa jäädä himmailemaan Tuubaa, vaan nyt pitää oppia ottamaan kaikki irti, mitä on irti saatavissa. Vippaus oli mulle erittäin vaikea ja  ihan uusi. Kotiläksyksi siis.

 Keväällä ja kesällä 2011 emme kisanneet Tuuban kanssa agilityssä oikeastaan lainkaan ja vasta syyskuussa aloitimme viime vuoden kisailun. Tulostaso oli hurrrrrjan huono kovasta treenaamisesta huolimatta. Ongelmana meidän kisaamisessa on selvästi oma hermostuneisuuteni ja kisajännittämiseni. Kisoissa Tuuba antaa kyllä kaikkensa ja on irtoava ja suorittaa välissä omavalintaisiakin esteitä. Vuonna 2011 onnistuimme saamaan kasaan neljä tulosta ja peräti 21 hyllyä. Melkoinen hyllyprosentti siis.

Syksyn aikana on tullut joitakin uudistuksia agilityn treenaamiseen: 1. Käymme Elina Jänesniemen tekniikkatunneilla (ovat kyllä KALLIITA, mutta hintansa arvoisia) 2. Olen päättänyt jättää ylösmenokontaktit tekemättä (Nyt seurataan tilannetta, että alkaako kisoissa tulla virheitä ja jos alkaa, niin sitten puututaan) 3. Olen lisännyt agilityn oheista kuntoilua, jotta jaksaisin  paremmin juosta kentällä ja ehtisin ohjaamaan paremmin ( Tuuban kanssa yhteiset hölkkälenkit muutaman kerran viikossa ja uutena harrastuksena potkunyrkkeily)

Tuuban kanssa teimme yhteisen uudenvuodenlupauksen, että vuonna 2012 minä saan kisapääni kuntoon ja Tuuba jatkaa vauhdikkaaseen malliin, mutta yrittää olla kuuliaisempi. ;) Kisaamisen aloitimme 1.1.2012 Hyvinkään kisoissa, joissa tuomarina Henri Luomala. Ensimmäisellä radalla Tuuba tuntui ensimmäistä kertaa yli vuoteen todella hyvältä ja yhteistyö oli ihanaa. Tältä radalta yksi riman pudotus huonon persjätön jälkeen ja tuloksena 5 ja aika -6,82. Toinen rata oli hyppyrata ja hyvä meno jatkui tällöin (Olen todella yllättynyt, itse kun olin jo riemuissani siitä, että saatiin ensimmäisellä radalla tulos. Siis ihan oikea tulos). Hyppyradalta siis 0 ja aika -7,47. Sijoitus 3 ja kaiken kukkuraksi vielä Tuuballe hyppyserti. En olisi koskaan uskonut, että pikkuportugeesini voisi agilityn 3-luokassa sertin saada, mutta sai kuin saikin. Ihan mahtavaa, olisiko tämä jopa historiallista, että portugalinvesikoira saa 3-luokassa sertin? En tiedä. Itse en ainakaan muita tiedä. Yritän nyt tsempata seuraavissa kisoissa ( 21.1.2012 Hyvinkää ja 28.1.2012 ATT Lieto), jotta en paineistaisi itseäni liikaa onnistumisenhalulla ja rento meno säilyisi,

Tavoitteena meillä oli kesälle 2012 päästä osallistumaan agilityn SM-kisoissa yksilöihin, mutta se taitaa nyt kuitenkin olla tälle keväälle liian iso tehtävä. Nyt keväällä 2012 opettelemme tekemään nollia ja rentoja ratoja ja kesän jälkeen alamme kerätä arvokisanollia kesälle 2013. Kyllä aion tämän portugalinvesikoirani vielä niihin SM-kisoihin viedä. :D Tuuba on niin mahtava pakkaus, että ansaitsee päästä niihin mittelöihin mukaan.

Sitten  vielä muutamia kuvia. :)

Iloinen ohjaaja ja Tuuba

Potretti

Täällä meidän kodissa tapahtuu tällä hetkellä kummia. Seuraavaksia todisteaineistoa kuvien muodossa.

1. Jostain kumman syystä asunnossa ei ole enää mattoja.

2. Asuntoon on ilmestynyt yksi uusi posliinikuppi

3. Asuntoon on löytänyt tiensä pikkuinen käyttämätön panta ja nahkainen talutushihna

4. Kaapissa on säilössä useita vauvanvärisiä pikkuleluja

 Pikkuinen Tuuba sisaruksineen täyttää tänään kolme vuotta. Onnea paljon rakkaalle lapselle! <3 Nyt niiden sitten kuuluisi olla aikuisia. Kuka olisi uskonut, että kolme vuotta menee näin nopeasti. Ihan vähän aikaahan sitten Tuubis muutti meidän kotiin pikkuisena nyyttinä. Voi pikku termiittiä.

Muisutuksena jotain jo aiemmin nähtyä.

Tämä viikonloppu on ollut kiireinen noin koira-asioita ajatellen

-Perjantai: Tultiin takaisin Turkuun. Illalla agilityt ja hauskaa oli. Kivan illan pilasi Tuuban mielestä treenien jälkeinen pesuoperaatio. Käytettiin Petsilkin Tropicalforest shampoota ja hoitoainetta. Kallista, mutta hyvää.

-Lauantai: Aamusta menin agikisoihin harjoittelemaan ratamestarin hommia. Sieltä sitten puolenpäivän aikoihin kotiin kampaamaan pesun jäljiltä litteää koiraa. Neljältä Tuuballa oli hieronta-aika Piiralla (selkä suorassa ja muutenkin hyvässä kunnossa, tietty jotain talven jälkeisiä jumeja oli erityisesti etuosassa) Hieronnan jälkeen vein Tuuban Hannelen luo Mynämäelle, missä poika trimmattiin ja otettiin hoitoon yön yli. Tuuballe tiedossa sunnuntaiset näyttelyt kasvattajan kanssa Korpilahdella . :) Itse huristelin illaksi kotiin viettämään hieman koiravapaata aikaa aka. juhlat tiedossa.

-Sunnuntai: Keskipäivällä sain viestin, että serti tuli. Jee! Meidän hieno pieni koira. Kiitoksia paljon Hannelelle, joka otti Tuuban mukaan. Itsekseni en olisi kuitenkaan saanut aikaiseksi. Hyvin meni ensimmäinen näyttelykäynti kahden vuoden tauon jälkeen. Tuuba oli kuulemma ollut hyväkäytöksinen. Tuomarina oli Marja Talvitie, joka oli kuulemma ollut tiukalla linjalla liikenteessä. Nartuissa ei ollut edes sertiä jaettu. Tuuba esiintyi urosten avoimessa luokassa.

Korpilahti 27.3.2011, Mountainhead´s Dockside Mau´i ERI, SA, PU2 (kuvan sieppasin Hannelelta)

"Erinomainen tyyppi. Kokoonsa nähden todella hyväluustoinen. Erinomainen pää. Erinomaiset mittasuhteet. Oikein kulmautuneet raajat. Hyvä karva. Ei haittaisi, vaikka olisi suurempi. Voisi liikkua paremmalla takapotkulla."

Ihana Tuuba!

Maanantaina Tuuba käväisi eläinlääkärissä. Hoidettiin kaikki kerääntyneet asiat kerralla, joten saatiin palvelut tukkuhintaa. ;)

Silmätutkimus: Silmät ok, luomirako liian avoin (ei vaikuta koiran elämään, jalostuksessa ei saa yhdistää kahta koiraa, joilla sama juttu) Kaikki siis kunnossa.

Eturauhanen: OK (kakannut pientä kakkaa, joten mietin eturauhasen painavan peräsuolta. Ei ole näin, ruoassa vain on tosi hyvä hyötysuhde)

Korvat: vaativat jatkuvaa puhdistusta, kun ovat niin karvaiset ihan korvakäytävään saakka. Joskus tulevaisuudessa kannattaa harkita korvakäytävistä karvoje poistoa rauhoituksessa.

Rokotus: Rabies ja 4-rokote kunnossa seuraavat 3 vuotta

Eroahdistus: Eläinlääkäri kirjoittu Tuuballe reseptin lääkekuurille, jonka voi sitten itse hakea apteekista. Nimeä en nyt muista, mutta aion vielä tsekata vaikuttavat aineet ja tuollaiset ennen aloittamista. Kuuri kestää kaksi kuukautta ja sen aikana tulee koiraa opettaa yksinoloon. Tuuba aloittaa lääkityksen kesän alussa, kun muutetaan uuteen asuntoon. Näin ei poika ehdi saada minkäänlaisia ahdistuksia siihen uuteen kämppään. Meille tulee siis kesällä kunnon tauko kisailusta ja mahdollisesti agilityilystäkin (en tiedä kiinnostaako Tuubaa esteet enää ollenkaan lääkittynä. Saas nähdä. Tämä eroahdistus on kuitenkin liian iso juttu meidän elämässä juuri nyt. Se pilaa paljon mun ja Tuuban suhdetta ja vie molemmilta tolkuttomasti energiaa. Aiomme siis keskittyä siihen, että koti on ihana paikka ja agility/harrastaminen tulee vasta sen jälkeen.

Muutama kuva syksyltä:

Viimeisenä poika ja isä.

Meillä onkin nyt ollut melkoisen pitkä blogihiljaisuus. Kiirettä on pitänyt kaikessa muussa paitsi koira-asioissa.

Tuuba ja minä asustelemme tämän kevään ajan puoliksi Turussa ja puoliksi Tampereella. Minä käyn tekemässä kliiniset hoitoharjoitteluni nyt viiden kuukauden ajan TAYSsin Suupolilla. Maanantaina ja tiistaina on Turussa luentoja ja sitten keskiviikkona, torstaina ja perjantaina otan vastaan potilaita Tampereella. Todella kiirettä pitää. Lisäksi teen pientä tutkimusta Turun labrassa syventäviä opintojani varten.

Kaikessa tässä muussa hässäkässä jää valitettavasti koiratouhut vähemmälle. :(

Yritämme kuitenkin saada treenattua agilityä kerran viikossa. Tällä hetkellä käymme ATT:llä Lehdistön Esan treeneissä perjantai-iltaisin 19:00-21:00. Niihin ehdimme juuri ja juuri, kun juna lähtee Tampereelta 15:11 ja on Turussa noin viideltä. Muutamissa kisoissa olemme myös käyneet ja hyllyrivistö vain kasvaa kasvamistaan. :P Tuubasta on tullut aika hurja. Se menee yhä vain kovempaa, enkä saa sitä kentällä pidettyä aisoissa. Olen auttamattomasti KOKO AJAN myöhässä ja tutustun rataan, kuin olisin menossa hitaamman koiran kanssa. Tuubasta on tullut aivan kreisi. Niin kauan kuin olen kunnolla ohjaamassa se tekee tasan niin kuin käsketään ja irtoaa hyvin ja on kuuliainen. Mutta odotappas vaan kun olen myöhässä, enkä kerro, mitä pitäisi tehdä. Tyyppi raivostuu. Saattaa näykkäistä minua kädestä ja ärjähtää kovaan ääneen. Viu. Ongelmana on oma löysä ohjaamiseni ja hitauteni.

Mutta on Tuuba vain niin mahtavan hyvä agilitykoira. Nopea, syttyy ja kuuntelee/seuraa ohjausta. Ei parempaa portugeesia tähän lajiin olisi voinut saada. <3

Tuuba syttyy helposti, on korkeaenerginen, vilkas, pehmeä, hieman arka ja tarvitsee ihmisen tukea. Meillähän on koko Tuuban elämän ajan ollut ongelmana eroahdistus, joka on omasta mielestäni melko vaikea. Tuuba stressaantuu mielettömästi jäädessään yksin hetkeksikin. En tiedä, mitä olen tehnyt väärin, kun yksin olosta on tullut Tuuballe näinkin suuri ongelma. Tuuba haukkuu, kulkee koko ajan ympäriinsä, kuolaa mielettömiä lätäkköjä, ei juo tai syö, pyrkii asunnosta pois ovia ja lattiaa raapimalla. Tällä hetkellä meillä ei ole sitruunapantaa enää käytössä, koska Tuuba oppi Tampereella haukkumaan sen tyhjäksi. On todella inhottavaa tämä tällainen, koska aina koiran jäädessä yksin on itsellä aivan mielettömän huono omatunto. Inhottavaa. Menemme parin viikon päästä rokotuksille, jossa aion kysyä asiasta eläinlääkäriltä. Olen jopa alkanut harkitsemaan rauhoittavien kuuria, jolloin saataisiin muutettua mahd koko käytösmalli, jos se on niiden avulla mahdollista. Tällä hetkellä ei Tuuban yksinolossa ole koskaan rauhallista hetkeä, josta sitä voisi palkita.

Tampereella Tuuba viettää yksinoloaikansa kolmelta sivulta peitetyssä häkissä. Sielläkin se haukkuu, mutta olen asunnon alapuolella olevasta asukastoimistosta kysellyt tilanteesta, ja sanovat, ettei haukku ole enää jatkuvaa tykitystä. Itse asiassa uskon häkin auttavan Tuuban yksinoloon ja mahdollisesti rauhoittavan sitä. Häkissä Tuuba ei pääse kulkemaan edestakaisin ja kiihdyttämään itseään valtavaan stressiin. Häkkipäivien jälkeen on myös koiran parta kuivempi, kuin päivinä jolloin se on vapaana asunnossa. Se ei siis stressikuolaa häkissä niin paljon Ja kolmena viimeisenä päivänä se ei ole kaatanut vesikuppiaan häkissä. Vaikuttaa siis ihan lupaavalta , mutta saas nähdä. Suunnitelmissa on muuttaa kesän alussa uuteen asuntoon, joten silloin aloitamme uudessa kodissa harjoittelun ihan alusta. Neuvoja ja ehdotuksia otetaan vastaan! Kiitos.

 Ollaan me vähän kisailtukin. Takana yhteensä yhdeksän starttia kolmosissa. Plakkarissa yksi nolla, joitakin tuloksia ja rutkasti hyllyjä. :D Nollien jahtaamista jatketaan sitten ensi vuoden puolella. Nyt lapsi pääsee ansaitulle kisatauolle. Onhan noita startteja kertynytkin tälle vuodelle. Toivottavasti ensi vuonna saadaan kisata ihan yhtä paljon. Turku vaikenee.

C-kisa, tuloksena kielto+hieman yliaikaa

Käytiin viime lauantaina janakkalassa kisoissa. Matkaseurana oli treenikaverit Tiina+koiransa Ara ja Aila (joka siis on ihminen) ihan vain maskottina. :P

Ara ja Tiina saivat hienosti kolmannen nollansa ykkösissä ja tällä kertaa reilusti alle ihanneajan. Onne paljon! meille siis tarjotaan huomenna treeneissä kakkua ja kahvia. Jesss.

Tuuban kanssa me ei sitten oltu aivan niin loistavia. Molemmilta radoilta käytiin vetämässä hyllyt ja vielä lähestulkoon samoissa kohdissa. Kummallakaan radalla ei päästy neljättä estettä pidemmälle. :P Sössin alkuhyppypyöritykset. En vain osannut, enkä luottanut koiraan. Molemmilla radoilla jätin myös kepeille viennin puolitiehen. Hyi mua. Tuuba kuitenkin oli taas kerran liekeissä ja aivan mahtava.

Mutta sii for joor self.

Agi-rata eli A

Hyppäri eli B

Seuraavan kerran mennään kisoihin varmaan ensi kuun puolessa välissä Tampereelle. En ole vielä aivan varma, montako starttia otetaan. Neljä olisi tarjolla. Muutenkaan en ole oikein varma, paljonko saadaan kisattua lähiaikoina. Mä olen nimittäin aivan PeeAa.  Todella köyhä. On se kumma,  miten nää opiskelut häiritsee mun harrastamista. Vie aikaa, eikä palkka ole kummoinen. :P Ehkäpä ilmaisella työllä maksan valtiolle koulutukseni takaisin... Heh, valivali.

Tässäpä olisi se Hylly pääsiäiskisoista. :D

Omistaja sekoilee

Pääsiäismaanantaina käytiin ATT:n kisoissa korkkaamassa kakkosluokka, tuomarina Henri Luomala. Oli mun mielestä todella kivoja ratoja. Ei ollenkaan niin hankalia kuin olin odottanut.

 Tuuba oli liekeissä. Sitä ei tarvinnut paljoakaan viritellä ennen rataa. Remmissä tyyppi karjui radalla menijöille ja viritteli ihan itse itsensä. Heh. Pari koiraa ennen vuoroamme kuumotin Tuubaa jonkin verran lellulla. Siis sillähän valui kuola kuin paimenella konsanaan. Juh. Päivän tavoitteena oli ottaa kontaktit kunnolla ja niinhän tehtiin.

Ekalla radalla päästiin puoleen väliin eli kepeille todella mallikkaasti. Tuuba jopa murisi mulle yhdessä tiukassa kurvissa. :O Niin kuumana se kävi. Kepeillä koira jätti pari viimeistä keppiä välistä ja painui seuraavana vuorossa olevaan putkeen. Tästä meille siis HYL. Hyllytyksen jälkeen mulla katosi keskittyminen aivan kokonaan ja loppu menikin sitten plörinäksi. Hyvä fiilis kuitenkin jäi. Loppusuoralle sain kuitenkin koottua itseni ja saatiin viimeinenkin este suoritettua, kamppailun jälkeen. tämä rata saatiin nauhalle, joten videota jossain vaiheessa tiedossa.

Toiselle radalle lähdin hyvillä fiiliksillä. Kontakteja oli tarkoitus treenata. Tällä radalla tippui harmittavasti yksi rima. Valssasin jotenkin huonosti ja este oli aika hankalassa kulmassa keppien jälkeen. Todella lähellä ekaa kakkosten nollaa käytiin siis. Kontaktit meni hyvin. A:n ylöstulossa hiukan roiski. Tätä rataa ei valitettavasti ole nauhalla.

Samaisissa kisoissa Treenikaveri Anita Elli-perroineen teki ykkösissä ensimmäisen nollan. Nollia on varmasti tulossa lisää, joten eiköhän sitä taas kohta saada kakkukahvit treenien päätteeksi. :P Onnea hienosta työstä!

Ja sitten siihen tokoiluun. Mehän aiotaan taas ruveta treenaamaan niitä alokasluokan liikkeitä, Sunnuntaina käytiin jo lähikentällä itseksemme puuhastelemassa. Elina saa luvan toimia mun henkilökohtaisena motivaattorina. Nyt vähän tsemppiä peliin Elinaaa!!!! :D